keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

060. Ystäviä, maisemia ja hyvää viiniä karisiian kera

Kaikki mukava loppuu aikanaan. Niin myös kahden yön mittainen ihana lepotauko pitkän ajaorupeaman jälkeen Tottijärvellä Pyhäjärven rauhoittavissa maisemissa lähellä Tamperetta Pirkanmaalla. Kiitos Maijan ja Pasin hoitavasta ja rentouttavasta tapaamisesta ja huolenpidosta.
Pyhäjärven rauhaa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Matkakumppanini jäi Tampereelle odottamaan vaimonsa saapumista, minä hoidin heidän kaupunkiasunnossaan alkavan migreenini pois päiväjärjestyksestä ja päätin sitten suunnistaa Hämeenlinnan lähistölle Lammille, jossa sijaitsee Athossäätiön luostarikeskus. Tampereelta suunnistin kohti Kangasalaa ja Pälkänettä ja enpä tainnut päästä noita paikkakuntia pitemmälle, kun näpyttelinkin navigaattoriini kohteeksi oman kodin Mikkelissä. Sinne on kaikesta huolimatta aina mukava palata lepäämään ja saunomaan oikein kunnolla ja kaikessa rauhassa ja lisäksi tarvittaessa joitain vilvoittavia, tosin ajoittain väsyttäviäkin virvokkeita nauttien.
Karisiikaan valkoviinin kera - maittavaa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Lepo Tottijärvellä teki hyvää, olihan takana melkein 2000 kilometriä Pohjanmaalla ja monella muulla alueella läntisellä rannikkoseudulla. Jostain syystä autoamme seurannut sade lakkasi hieman ennen Tottijärveä ja saimme mukaamme mökille auringon, jonka veimme sitten Maijan ja Pasin iloksi sinnekin.
Tällä ketaa taustalla soikin The Shadows. Mutta tunnelma sopi varjoihin oivallisesti.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Jälleen kerran totesin auton oivallisen sopivuuden itselleni. Fiatin kosmeettiset haitat eivät haittaa leiriintymistä. Auto tarjoaa oivallisen itsenäisen tilan vetäytyä tarvittaessa omaan rauhaansa vieraiden keskeltä. Matkakumppanini nukkui tällä kertaa sisällä ystäviemme mökissä ja sain tarvittaessa viettää omaa aikaa autossa tarpeeni mukaan.

Kalaa ei tällä kertaa noussut Pyhäjärvestä, mutta sitä saimme lähikaupungin marketin tiskiltä. Niinpä nautimme toisena päivänä paistettua karisiikaa maittavan ranskalaisen viinin kera hyvässä seurassa. Eka päivänä kun olivat ne lahjaksi tuodut valkkarit nautittu ilman ahvenia tai muutakaan kalaa, piti hakeman uutta seuraavana päivänä siian oheen. Ja hyvää olikin. Suosittelen lämpimästi Alkon ranskalaista tuotetta Alsacen eli ranskankielisen Elsassin alueelta nimeltään (w)3. Siinä on sekoitettu kolmea rypälelajia: Rieslingiä, Muscatelia ja Pinot Gristä sopivasti (50+30+20 %) eritoten paistetulle kalalle sopivaksi.
Ja matka jatkuu.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Pyhäjärvi näytti parhaat puolensa maisemallisesti niin illalla kuin aamullakin ja monta hyvää valokuvaa tulikin otettua. Matka jatkui sitten keskiviikkona kohti Tamperetta, jossa alkuaan oli tarkoitus viettää ainakin yksi yö. Nyt jätin sen matkaväsyn vuoksi tekemättä ja tiputin matkaseurani sinne ja pienen levon jälkeen jatkoin kohti Lammia. Mutta kuten edellä kerroin, melko pian vaihdoin kohteen Mikkeliin, jossa nyt on mukava pestä pyykkiä, saunoa ja levätä odottaen seuraavaa siirtoa: auton viemistä huoltoon Vihdin Nummelaan perjantaiksi.

Mielenkiintoista on nähdä, kuinka vian korjaaminen auton myyjäliikkeen korjaamossa sujuu ja suostuuko korjaamo korjaamaan omat hieman "hutiloidusti tehdyn" piuhoituksen jälkiasennetun peruutustutkan osalta. Itselläni ei tietämys riitä arvioimaan asiaa tai työn laatua, mutta luotan toisen ammattikorjaamon asentajan lausumaan, että piuhoitus ei kestä pitkään ehjänä ja tulee pian korjata.

Toivon myös, että Fiatin kosmeettiset viat: vinkkarin virheilmoitus ajotietokoneessa ja peruutustutkan toimimattomuus saadaan korjattua. Onhan tässä nyt kokemuksen kautta ainakin paikallistettu vika. Ilmeisesti samaan takaosan hankalasti saavutettavaan sähköjakoboksiin on koottu "liikaa" pihoja ja toimintoja, kun sinne menevät niin vinkkarin kuin perutustutkan lisäksi vielä takavalojen, peruutusvalojen ja peruutuskameran piuhat, niin paikat eivät ilmeisesti kestä moista kuormitusta. ltse en tajua enkä ymmärrä mitään autosähkötekniikasta, joten katsotaan kuni käy.

Matka jatkuu korjaamolta sitten vunukoitten eli lapsenlapsieni hoitokeikalle Lappeenrantaan, mistä sitten jatkankin mielenkiintoiselle keikalle Pohjois-Karjalaan. En vielä paljasta asian tarkempia yksityiskohtia, mutta lupaan, että asia on todella mielenkiintoinen, mikäli se toteutuu suunnitellusti.

Joten palataan asiaan myöhemmin, ellen - kuten ystäväni lakonisesti totesi - joudu matkani vuoksi hieman kiertoteille ja mahdollisesti vankilaan. Mutta asia selviää ensi viikon lopulla ja kirjoitan siitä varmaan kuvien kera (mikäli niitä saan ottaa) seuraavaan blogiini.


Hannu
elämän matkaaja

1 kommentti:

  1. Hyvältä tuntuu, kun luen riveiltä ja " väleistä", että meidän Taivaallinen Kesäresidenssimme tarjosi mahdollisuuden myös lepoon.

    VastaaPoista

Jos/kun kommentoit, tee se omalla nimelläsi. Nimettömät tai nimimerkit eivät kelpaa.