sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

071. Matkakuumetta jäähdyttelemässä

Kevät on tullut ja kesä lähestyy vauhdilla. Aurinko paistaa kirkkaasti ja sää on kohtuullisen lämminkin jo näin maailiskuussa. Matkakuumetta alkaa nousta ihan selvästi. Siksi on hyvä jo hiljalleen totutella ajatukseen matkalla olemisesta, ettei sitten lähempänä H-hetkeä yllätä yliannostus.

Matkailuauto on tallissa. Se on ollut siellä lokakuusta alkaen. Hyvässä suojassa lumelta ja jäältä. Autoon ei ole edes oikein hyvä talvirenkaita, vain edellisen auton vanhat renkaat, jotka lienevät jo melko kovaksi kovettuneet. Siksi en niitä vaihtanut edes autoon, vaan jätin kesärenkaat alle. Auto on ollut poissa liikennekäytöstä ja niin säästän pitkän pennin sekä veroissa että vakuutusmaksuissa.

Tarkoitus oli alun alkaen ottaa auto käyttöön jo huhtikuussa, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun lähden ns. vanhan pääsiäisen eli juliaanisen kirkkokalenterin mukaisen pääsiäisen viettoon Romaniaan ja menen sinne muilla tavoin, en matkailuautolla. Vanha pääsiäinen on tänä vuonna melko myöhään verrattuna meillä Suomessa käytössä olevaan uuden kalenterin eli gregoriaanisen kirkkokalenterin mukaiseen pääsiäiseen.

Kun meillä on pääsiäinen tänä vuonna maaliskuun lopulla 27.3.2016, niin vanhan kalenterin mukainen pääsiäinen on vasta vappuna eli toukokuun 1. päivä. Vanhaa pääsiäistähän vietetään ortodoksisissa maissa, kuten mm. Venäjällä, Kreikassa, Serbiassa, Bulgariassa ja Romanissa. Myös Viron ortodoksiset kirkot (sekä venäläinen että virolainen) viettävät sitä vanhan kalenterin mukaan, vain meidän Suomen ortodoksinen kirkko poikkeaa tästä ortodoksisesta maailmanlaajuisesta rintamasta ja viettää pääsiäistä läntisen kirkon mukaisesti.

Tarkoitus on aloittaa aktiivisempi matkablogin kirjoittaminen taas vanhan pääsiäisen alla, kun ajelen Romaniaan pikkuautolla huhtikuun loppupuoliskolla. Katsotaan sitten, onnistuuko. Jos suunnitelmat toteutuvat, yritän käydä katsomassa Tšekin ja Slovakian ortodoksisen kirkon pääpaikassa Slovakian Prešovissa jotain aiheeseen liittyvää. Prešov, Slovakin kolmanneksi suurin kaupunki sijaitsee Slovakian itäosassa ja on sopivasti matkan varrella, kun ajamme Romaniaan.
Slovakia. Prešov on itäosassa.

Jotta tosiaankin jotenkin saisin oman matkajalkani vipatuksen vähenemään, ajoin eilen Heinävedelle, jossa sijaitsevat Suomen ainoat viralliset ortodoksiset luostarit. Niitä on kaksi, toinen naisille (Lintula) ja toinen miehille (Valamo). Näiden lisäksi Suomessa on pari kolme epävirallisempaa ortodoksista yhteisöä, jotka kuitenkaan eivät ole vielä luostaristatuksen omaavia.
Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari 12.3.2016.
(Kuva @ Hap Pyykkönen)

Valamon Kristuksen kirkastumisen munkkiluostari on alkuaan syntynyt varsin kauan sitten Laatokan saarelle. Tuon Laatokan Valamon luostarin perustamisaika on kiistelyn kohteena ja se vaihtelee hieman tutkijasta riippuen välillä 992 - 1329, mutta kauan sitten joka tapauksessa. Viime sotien jälkeen Neuvostoliiton valtakaudella, luostari lakkasi olemasta Laatokan saarella ja toiminta lopetettiin siellä talvi- ja jatkosotiemme aikoina ja luostari siirtyi Suomen puolelle, lopulta Heinäveden Papinniemeen.
Valamon pääkirkon ikonostaasi.
(Kuva © Hap Pyykkönen)
Alkuun Suomessa olevasta luostarista käytettiin nimitystä Uuden Valamon luostari, mutta oikeasti ja nykyään se on Valamon luostari, koska se on todellinen Laatokan Valamon saarella sijainneen luostarin perinteen ja toiminnan jatkaja ja Laatokan Valamon saarelle perustettu uusi luostari on uusi samanlaisesta nimestään huolimatta. Toki sillä on vanha perinteensä ja historiansa, mutta "juridisesti" se on uusi Valamon luostari ja Suomessa siitä käytetäänkin yleensä nimitystä Laatokan Valamon luostari.

Lintulan Pyhän Kolminaisuuden nunnaluostarilla on hieman samantapainen historia. Sekin sijaitsi alkuaan nykyisen Venäjän puolella sijaitsevassa Karjalassa, Kivennavalla Lintulan kylässä, jonne se perustettiin vuonna 1894. Nimensä luostari sai kylän ja joen mukaan.
Lintulan luostarin pääkirkko Heinävedellä.
(Kuva © Hap Pyykkönen)

Historian saatossa luostari koki kovia niin Suomen itsenäistymisen aikoihin kuin sitten viime sotien aikana, jolloin sekin joutui lähtemään evakkoon Kivennavalta Terijoen ja Joroisten kautta ensin Maavedelle ja erilaisten vaiheiden jälkeen Heinävedelle Palokin kylään, melko lähelle, muutaman kilometrin päähän, Valamon luostarista.

Sotien aikana Venäjälle jäänyt luostari tuhoutui siellä lähes täysin, mutta sekin on nyttemmin alkanut nousta jälleen jaloilleen ja tiettävästi siellä on jo nyt pieni sisaristo, joka on perustanut sinne uuden Lintulan luostarin.
Lintulan luostarin kirkko sisältä.
(Kuva © Hap Pyykkönen)

Heinävedellä Lintulan nunnaluostari on toiminut nyt 70-vuotta vuodesta 1946 lähtien yhtäjaksoisesti.

Kummassakin luostarissa voi vierailla kuka tahansa, ei siis tarvitse olla ortodoksisen kirkon jäsen. Kummassakin luostarissa on mahdollisuus yöpyä joko Valamon hotellihuoneissa tai retkeilymajassa tai kesällä myös Lintulan pienessä vierasmajassa. Myös matkailuautoilla voi yöpyä luostarien vieressä olevilla parkkipaikoilla, mutta sieltä ei saa esimerkiksi sähköä käyttöönsä. Sen sijaan esimerkiksi Valamossa on käytettävissä tehokas ja tilava ravintola ja matkamuistomyymälä, josta voi ostaa vaikka Valamon viinejä.

Lintulassa mahdollisuudet ovat rajoitetummat. Sieltäkin löytyy matkamuistomyymälä ja pieni kahvio, mutta pääsääntöisesti paikka on avoinna tällä tavalla vain kesäisin. Toki siellä voi vierailla milloin vain, mutta palveluja ei silloin ole aina saatavilla.

Valamossa on matkailupalvelujen lisäksi saatavilla monenlaista muutakin ohjelmaa: näyttelyjä, museo, usein myös konsertteja ja tietysti päivittäin suuressa ortodoksisessa kirkossa jumalanpalveluksia. Samoin palveluksia on päivittäin Lintulan luostarissa, josta voi ostaa vaikka kiloittain mehiläisen vahasta tehtyjä tuohuksia, kirkkokyntteleitä, joita luostarissa tehdään koko Suomen ortodoksisen kirkon tarpeita varten.


Hannu
elämän matkaaja

Tutustu luostareihin niiden kotisivujen kautta:
* Valamon luostari -> http://www.valamo.fi
* Lintulan luostari -> http://www.lintulanluostari.fi